Roxyn juoksut jatkuu, joten Nera sai luvan tuurata Roxya taas Savikon Sepon tunnilla. Sporttikoirahallille toki saisi kyllä tulla juoksuisenkin nartun kanssa, jos sillä on suojapöksyt jalassa...mutta Roxy on pöksyt jalassa niin kovin apaattinen. Istuu tai makaa vaan, ei lähde edes pallon perään...+ Ei haluttu pilata Roxyn tuntikaverin Raipen treenejä turhilla hajuilla ;)
Nera aina iloinen ja valmis puudelihan oli tietty ihan onnessaan taas kun hallille jo saavuttiin. Ja ei kun tekemään. Mun yllätykseksi se tuntui heti hahmottavan ja muistavan viime viikolta asioita ja tarjosi heti putkea yms. vaikka ei vielä mitään lähdetty tekemään ;D
Päivän tehtävänä oli tehdä keinun kontaktia, totutella keinun liikkuvaan ja rämähtävään elementtiin, tehdä pujottelua ja A-esteen alla olevaa käyrää putkea.
Nera ei tuntunut arastelevan keinua, kunhan hokasi ensin mitä siinä haluttiin. Hienosti haki keinun vähän kauempaakin, Tommyn ei tarvinnut lopulta edes ihan vieressä seisoa.
Neran kanssa koitetaan siis niin, että koira saa itse oivaltaa ja hoksata mitä asioita on kannattava tehdä ja mitä ei. Se saa siis tehdä virheitäkin. Monesti näkee, että koiralle hirveesti hoetaan jotain, minkä merkitystä se ei edes tiedä ja silloin nuo sanat vain puuroutuvat ja menettävät merkityksensä. Myös mikä meillä esim. Roxyn kanssa on haasteena, Roxy pitää saattaa kädellä hirveän pitkälle tehtäviin, se irtoaa tosi huonosti. Joudut siis itse juosta varmistelemassa aika paljon sen sijaan, että kertoisit koiralle minne sen pitää mennä. No Neran kanssa koitetaan alusta lähtien välttää siis turhien käskytoistojen ja ylipäätänsä käskyjen antamista ja käsillä ohjaamista.
Sama homma siis kuin koiraa opettaisi istumaan. Aluksihan makupalaa vain siirretään koiran otsaa kohti, eikä sanota mitään. Yleensä tässä vaiheessa kuitenkin makupalan ollessa niin pään päällä, pylly väkisinkin löytää maahan. Sitten kun liikerata on tuttu, koira siirtyy istumaan aina kun makupalaa tuo koiran pään yläpuolelle, lisätään "istu" sana. Ajoitus taas tärkeää, eli sana sanotaan siinä vaiheessa kun pylly oikeasti osuu maahan, ei ennen sitä tai sen jälkeen. Näin koira tajuaa merkityksen liikkeen ja sanan välille ja saat myös luultavimmin nopeita istumisia, koska itse istu sana tarkoittaa koiralle sitä hetkeä kun pylly osuu maahan.
Jos hoet sanaa kauheasti heti alusta alkaen, sen teho pienenee. Koira varmaan sen oppii, mutta se on enemmän sana muun puuron joukossa, Samoin koira ei ehkä tiedä tarkoittaako istu sitä, että jaahas, nyt tulee tää kohta missä mun pitää aloittaa tekee tää liike yms. muuta epämääräistä liikkeen ympäriltä. Saatat saada siis koiran, jonka istumaan meno kestää kauan, ei ole 100% tehokas ja koira ei aina tunnu ottavan kuuleviinkaan korviinsa käskyä.
Mutta jos opetat sen niin, että annat sen itse hoksata asian kannattavuuden ja liität sanan vasta myöhemmin, saat luultavasti paljon paremmin, nopeammin ja tehokkaammin toimivan koiran.
No tulipas pitkä selostus...huh...no mutta siis tuossa kontaktillakin, Tommy ei sano mitään käskyä, ei näytä kädellä. Nera itse oivalsi ja ratkaisi mitä sen pitää tehdä, jotta saa namin. Kun se on itse tavallaan perustellut itselleen homman kannattavuuden, voi siirtyä esteestä jo kauemmaksikin ja Nera silti hakee itse esteen. Lisäksi, jos kädellä näyttäisi, Nera saattaisi oppia jäämään AINA odottamaan sitä käsimerkkiä. Ilman sitä ei välttämättä tekisi mitään. Radalla saisit sitten juosta itse jokaiseen esteeseen kiinni ohjaamaan ja rata hidastuisi huomattavasti. Mutta siis jos käden opettaa vaan suuntaa ohjaavana ja esteet nimellä, niin lopputuloksena on aktiivinen koira, jolla radan lukutaitoa itsellä, motivoitunut tekemään hommia, koska on ne itse itselleen perustellut, sekä hyvin kädestä irtoava koira (no ainakin näin teoriassa) ;) So far so good :)
Tommy käyttää tuossa kontaktilla vielä naksutinta lisäksi, jotta merkkaa oikean toiminnon oikealla hetkellä, nopeasti ja aina samanlaisesti. Koira kun kuulee ihmisen äänensävystä erilaisia vireys -ja kireystiloja, mutta naksutin kun kuulostaa aina samalta :)
Tässä siis pieni videon pätkä Neran elämän toisesta agilitytunnista :)
Lopputunnista kun mentiin tekemään sitä käyrää putkea ja Nera näki siellä elämänsä ensimmäisen kerran sen A-esteen, juoksi oma-aloitteisesti itse suoraan seisoskelemaan etutassut siellä A:n kntaktilla kuin huhuillen: "Heiii, missä te ootte? Tuokaa tänne sitä namii nyt meitsi tekee tätä juttuu täällä, tulkaa tziigaa!!!!" ;D Hyvin tunnisti kontaktipinnan, hieno sesse!
Samoin kerran yhdestä pienestä hyppysarjasta häpyi kesken kaiken...pujottelulle, hyppäsi ohjureiden yli pujottelun keskelle ja lähti itsepintaisesti tekemään sitä loppuun ;D
Ihana puudeli ;D Ei tule sen kanssa kyllä tylsää päivää! ;D
