Tunnisteet

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

fysioterapiaa ja agilityä

JEI JEI JEEE! Haasteista huolimatta...Tommy ja Roxy pääsivät Helsingin Agility Urheilijoihin ja saivat viikottaisen treeniryhmän! Ihan huippua! Kolmen koetreenin jälkeen jänniteltiin, että miten käy. Sovittiin siis, että jos ei mitään kuulu, niin tullaan seuraavan viikon treeneihin. No siinä sitä jännättiin ja odoteltiin ja sunnuntaina sitten tuli viestiä. Jännitti niin avata se, mutta siellä toivotettiin Tommy ja Roxy tervetulleeksi mukaan ryhmään :) Tosin paaaaljon työtä on edessä, että Tommy saa etenkin ohjauksellisesti muut ryhmälaiset kiinni. Reilua Roxyllekin, että Tommylla on oma paketti kunnossa ja selkeä ja jää turhaa säätämistä siltä osin pois. Tommyn tulee myös erityisesti keskittyä ja miettiä etukäteen teitä ja miten aikoo Roxyn radasta ohjata läpi.

Neljät treenit nyt takana ja Roxylla tuli ikävästi tähän väliin lihasjumi selkään. Huomasin, että sen selkä jännittynyt ja ravatessa ei tule kunnon takapotkua. Surffasin netistä ja kysyin viisaammilta neuvoa ja tänään kävin sitten tuossa eläinsairaala Aistissa Roxyn kanssa fysioterapiassa. No jumissahan se oli, oikeastaan koko koira oli ns."tukossa". Rinnassa oli puutteelliset lihakset, se yhdistettynä Roxyn rakenteellisesti tosi suoriin lapoihin ja vielä terrierimäiseen laatikkomallin hyppytyyliin pää pystyssä oli aiheuttanut sitten ilmeisesti sen, että liikkuvuutta oli selässä hyvin vähän. Lisäksi isoissa lihaksissa oli maitohappoja jäljellä ja sen takia Roxyn lihakset näyttivät vähän pullistuneilta.

Roxy ei aluksi yhtään lämmennyt koko kyljellään makuuidealle ja että sitä oltaisiin siinä tunnusteltu. Puudeli sen sijaan oikein kiehnäsi, että: "ota mut, ota mut!", "Mua saa puristella ihan miten vaan!" ;D No kohta Roxy kuitenkin tajusi idean, haukotteli, silmät lumpsutti...ja...pieraisi ihan älyttömän kovaa!!! Nera säikähti Roxyn pierua ja pakeni toiseen päähän huonetta! ;D Sieltä se silmät suurina tuijotti järkyttyneenä tapahtunutta ;D

Jo yhden fysioterapiaistunnon jälkeen Roxyn selkä tuntui laskeneen huomattavasti alemmas, siinä näkyi liikkuessa jopa liikettä ja takajalan liike ylsi pidemmälle taakse. Käydään kyllä vielä pari kertaa ja saatiin kotiin jumppaohjeet ennaltaehkäisyä varten.

Kieltolistalla ovat nyt myös repimisleikit, pallonheittely ja treeneissä yms vauhdikkaitten vapaana juoksujen jälkeen tulee varmistaa aina huolellinen alku -ja loppulämmittely venyttelyineen.

Taidanpa ostaa Roxylle vielä back on track -verkkoloimen auttamaan asiassa. Lisäksi suunnittelin, että koska se kiihtyy hallilla niin paljon, että kireenä tärisee vain odottaen omaa vuoroaan, niin ehkä Roxy voi tästä lähtien odottaa autossa ja käyn sen hakemassa lämmittelyyn sitten 15 min ennen omaa suoritustaan. Kyllä Tommylla on luksusta, kun sillä on tällainen kenneltyttö mukana ;)

No maanantaina Tommy ja Roxy voivat taas mennä HAUn treeneihin, mutta tänään Nera oli tuuraamassa Roxya tuolla Sporttikoirahallilla Seppo Savikon treeneissä :)
Neran kanssa olen ihan muutaman kerran kokeillut pujottelua, putkea ja jokusta pikkuhyppyä, mutta tämä oli Neran ensimmäinen ohjattu tunti hallilla :) On Nera ollut mukana hallilla ihan pikkupennusta lähtien, joten hallin äänet ja hajut ovat kyllä tuttuja.

Hienosti meni! Neralla ikää vasta 7,5 kk ja hienosti jaksoi keskittyä Tommyyn ja Seppoon. Rohkeasti kokeili eri asioita ja ei lähtenyt kertaakaan loikkimaan esim. muiden koirien luokse ;D Ehkä puikkelista olisi siis sittenkin agilitykoiraksi hmm...mä oon niin paljon hitaampi reaktioissani kuin Tommy, niin ehkä Nera passais mun agilitykoiraksi ;D

No kahtokeehan itse :)




lauantai 8. lokakuuta 2011

Treeniä, treeniä, treeniä...

Onpahan ollut viikko!

Maanantaina Tommylla oli sitten koetilaisuus Helsingin Agility Urheilujat Ry:hyn, eli HAU:hun.
Kyseessä oli uusi ryhmä, mutta muut ohjaajat olivat kokeneita kilpailijoita. Muut ryhmäläiset koostuivat bortsuista ja oli mukana yksi valkkarikin.

Hmmm...Kerryllä sitten aikalailla keitti yli ja jäkätti lelun perään katsomatta yhtään mihin menee. 
Tehtävässä tehtiin radan pätkää ja sekin oli uusi asia Tommylle, joka huomasi lähes koko ajan olevansa väärässä paikassa väärään aikaan...erityisen hyvin ei siis voinut sanoa menneen...mutta jokin Tommyssa ja Roxyssa ohjaajia kiinnosti, sillä koetreeneistä huolimatta pyysivät vielä kaksiin koetreeneihin, niin katsotaan sitten sitä seurapaikkaa :)

Taso olisi tällä tunnilla siis tosi kova Tommylle ja Roxylle...mutta toivon kyllä, että Tommy ja Roxy pääsisivät mukaan, sillä Tommy kuitenkin urheilullinen ja kilpailuhenkinen ja Roxy on osoittautunut olevansa nopea oppimaan. Haastava seuraa tsemppaa yrittämään vielä vähän enemmän, kuin sellainen ryhmä, jossa joutuu himmailemaan. 

No kova into päällä treenaamaan paremmaksi seuraavaa koetreeniä varten ja mentiin taas keskiviikkona Seppo Savikon treeneihin. Poikkeuksena se, että koska Roxy veti niin kierroksille viimeksi, niin koitettiin, että malttaisko nyt paremmin pelkillä nameilla ja ns. "paskoilla leluilla" kuin vinkuvilla, joilla ei oikein pysty keskittyy enää mihinkään. 

Tehtiin tuttua harjoitusta edelliseltä viikolta jossa tarkoitus mennä lujaa ja mahdollisimman vähän käsillä ohjata koiraa. Siis niin, että ihminen juoksee tuota kuvan katkoviivaa pitkin ja koira päästelee täysiä ympyrässä esteet ja tunnelit.





NOH...Roxyhan paskat lelut ja namit nähtyään Roxy ensin viiletti ympäri hallia etsimässä niitä sen lempileluja! ;D Lopulta sen sai uskomaan, ettei niitä nyt ole ja päästiin alkamaan harjoitus. Roxy hyppäs ekan hypyn ookoo, meni putkeen...mutta putkesta ulos tultaessa juoksi esteen ohi suoraan Tommyn perään ja Tommyn tullessa seuraavan putken kaarrekohtaan, jäi Roxy vain räkyttämään kuin mikäkin PK-koira suojelukokeessa maalimiehelle...

Tyyliin:


Seppo raukka piteli korviaan (siis oikeasti sillä oli sormet korvissa joka kerta, kun tuli Tommyn ja Roxyn vuoro!) ja hallissa tuli ehdoitus, että miten olis korvatulpat Kerrynterriereille pentupaketissa...ei mennyt siis ihan putkeen...Seppokin totesi tunnin lopuksi, että joskus tulee takapakkia ja olikohan teillä nyt vähän sellainen "nyt on pakko pärjätä" -meno päällä. Näin se varmaan oli...

Perjantaina oli sitten tokotreenit eikä nekään menneet niin hyvin. Huoh! Kapulatreeniä ollaan tehty  kotona naksuttimella, siis ihan sitä, että koira ottaa kapulan suuhun tukevasti kulmahampaisen taakse...ja tehnyt tosi kivasti.
NOH treeneissä sitä ei voinut kapula vähempää kiinnostaa, muiden kapulat kyllä! Lisäksi treeneissä yksi nainen leikki vähän väliä vinkuvalla muovipallolla koiransa kanssa...huoh...voitte olla varmoja, että sinne meni Roxyn keskittymiskyky aina samantien, kun se nainen kaivoi sen lelun taskustaan...Pari kertaa jouduin käydä Roxylle näyttää, että lelua ei enää ole, kun en saanut muuten siihen mitään kontaktia.

Ihmisten, jolla ei ole tällaista leluaddiktia koiraa on varmaan vaikea tajuta miten hankalaakin se on välillä.

Lauantaina oli siis omatoimitreenivuoro aksaa vuorossa taas, tällä kertaa ohjaajana allekirjoittanut. Etsin siis torstain ja perjantain infoa netistä ja juttelin ihmisten kanssa erilaisista keinoista, miten saisin Roxyn kuuntelemaan vähän enemmän, mutta kuitenkin motivoitumaan agitreenistä.

Lauantaina kokeilin siis sitten tällaista harjoitusta:


Niin siis, että tuossa leikkaavassa osuudessa tulee valssi-askel ja YRITÄN olla sanomatta "TÄNTÄNTÄNTÄNTÄN" joka aina niin helposti lipsahtaa sieltä suupielestä... ;)

Lähdössä tein niin, että istutin sen alas, jos rupes haukkuu, lähdin koiran kanssa pois tehtäväalueelta ja tulin sitten takas. Istutin uudestaan alas ja sanoin: "odota", peruutin muutaman askeleen, kävelin takas ja palkkasin namilla (Saarioisten ällötys haiseva lihapullamurunen). Sitten taas sanoin odota ja kävelin muutaman metrin päähän ja palasin takas palkkaamaan. Jatkoin tätä niin kauan, että Roxy oli rauhallinen, jopa aavistuksen "tylsistynyt"...sitten yhtenä näistä poisaskelluksistakin annoinkin käskyn: "putkeen" ja Roxy tuli innolla tekemään tehtävää :) Putkesta saattoi kuulla muutaman haukun: "niin niin mitä seuraavaksi, kerro jo!!!" mutta muuten pysyi aika hiljaa :) :) :) Ja teki tehtävän vaaditulla tavalla loppuun asti ilman välijäkätystä!!!

Niin ja se loppupalkka...mietin pitkään mitä käyttäisin...ei vinkuvat ei yleensä kelpaa ja vinkuvat vie överiksi...joten rohkaistuin lopulta kaivamaan auton takakontista sen vanhan vesilelulempparin...paljon parjatun...old school...tennispallon...

Se tuntuikin hyvältä valinnalta. Motivoi ja kiinnosti Roxya tarpeeksi, lisäsi nopeutta kivasti mutta ei kiihtynyt hallitsemattomaksi :) Lisäksi ei häirinnyt hallikavereitaan piipityksellä ;) Ainoa huono puoli pallossa se, että Roxy tuppaa vetämään muutaman kunniakierroksen (no, muutaman vapaaehtoisen esteen ja putkenkin pallo suussaan) ennen kuin irrottaa pallon, kestää siis hitusen, ennen kuin saan pallon takaisin. Olin niin iloinen! Tätä siis koitettakoon ens viikon aksatreeneissä :)

Siitä lähdettiinkin pienelle palautuskävelylle shelttien kaa ja sitten Etelä-Suomen Shelttien järjestämään tokokoulutukseen kuunteluoppilaaksi :)
Koulutuksen piti nimekäs Katja Tamminen http://www.speakingbark.com/toko_esittely.html

Tultiin siis ensin kuunteluoppilaaksi ja Roxy sai aloitettua ihanan jänteen pureskelun kentän laidalla.



Mutta sitten kävikin niin, että joku sheltti jätti tulematta ja meille tarjoutui tilaisuus tulla mukaan tunnille! Siis ihanan aktiivista porukkaa, 2 tuntia tokoilua 5,50 €!  Hyvä Sheltit! Ja etenkin kiitokset Sadulle koulutuksen järkkäämisestä!

Tehtiin peruskontaktia, seuraamista, tokoestettä ja ruutua :) Roxy on edistynyt nopeasti takaosansa hallinnassa ja siitä sai hyvää palautetta perjantain ja lauantain treenissä. Tarkoittaa siis sitä, että olin mä missä asennossa vaan, niin koiran on tarkoitus olla koko ajan mun sivulla ja sen täytyy itse reagoida nopeasti mun kropan muutoksiin. Tarkoittaen siis tätä: http://www.youtube.com/watch?v=YvyMSE_sddk
Ei siis olla laisinkaan noin pitkällä kuin videossa, mutta eteenpäin vievissä liikkeissä Roxy korjaa tuolla tavalla itse itsensä :) Pitää laittaa videota jossain välissä. 

Ilma suosi (eli ei satanut!) ja sai ilman kiirettä tehdä harjoitukset omassa tahdissa. 


Lopulta aika meni jopa ylikin ja päästiin lähtemään kohti seuraavia treenejä klo 15.20!
Neralla ja Roxylla olikin meinaan pentutokokurssi Helsingissä sitten klo 16-17. Se meni ihan kivasti ja tunnin jälkeen mentiin vielä koirapuistoon päästelee höyryjä ja heittämään vapaalle. 

Olipahan siis oikein koirateholauantai! Yhteensä reilut 4 h treenejä + lenkit päälle :D 
Nyt ansaittu punkkulasillinen! Adios!

täti ja kummatkin koirat relaa

torstai 6. lokakuuta 2011

Aamu-uniset rekut

Tuli töissä puhetta, miten koirat yleisesti on aina ihan into pinkeenä lähdössä ulos. Monelle koirallehan joutuu tavuttamaan sanan U-L-O-S ettei ne vaan kuule ja riehaaannu siitä. Ja ihmiset joutuu aamulal feikata, ettei vaan koira huomaa, että ne ovat heränneet. Moni koira herättää aamupissalle jopa viideltä...

Mun oli henk.koht vaikea samastua tähän...Meidän koirat kyllä niiiiiiiiin iltavirkkuja/aamuntorkkuja kuin olla ja voi. Illalla riehuttaa ja leikittää, vaikka nukkumaan pitäis mennä ja aamulla ne on löysiä kuin lapamadot.

Ja tosiaan kuin ikää on vasta se 13 kk ja 7 kk...niin apua, kottikärrylläkö mä vien ne aamupissalle kun ne on vähän vanhempia?

Pari tuntiahan nuo saavat liikuntaa päivässä, useampikin agi -ja tokotreeni  viikossa...mutta ei niiden nyt liikaa pitäis olla tällaisille aktiivisille roduille. Iltaisinhan riittäis virtaa vaikka muille jakaa, joten eiköhän tämä aamu-unisuus ole vain meidän rutiineihin sopiva luonteen ominaispiirre tytöillä ;)

Ja siitä helmi, että viikonloppusin voi nukkua jopa kymmeneen, jos oikein nukuttaa, ei tunnu koirat paljoo välittävän ;) Öhöm...siis kunhan sen jälkeen pääset ainakin parin tunnin lenkille, niin sujuu loppupäivä vähemmillä hermojen menetyksellä, kun eivät sinkoile pitkin kämppää ;)

No mutta piti vähän todistusaineistoa nauhoitella tänä aamuna tästä aamu-unisuudesta, kahtokeehan itse ;)

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Neran ekat tokoilut

Vihdoinkin meni aikataulut sopivasti ja myös Nera pääsi aloittamaan tokoilut HSKP:ssä. Siellä siis on aina etuajo-oikeus jatkokursseille, jos on käynyt edelliset kurssit, joten mennään järjestyksessä. Ulkopuolelta on aina jonossa koiria ja häiriöharjoitus on aina hyvästä. 

Ollaan Neran kanssa perusjuttuja, sivulle tulemisia, seuraamista, kontaktia, istumista, maahan menoa ja luoksetuloa jo itsenäisesti opeteltu, mutta lähinnä vaan minä, joten Tommy meni tälle pentutokokurssille nyt sitten.

Aurinko paistoi, joten pentukurssilaiset olivatkin sitten melkein koko tunnin pihalla. Tunti  aloitettiin koiran rauhoittamisella. Nera varsinainen hellyydenkipeä sylikoira, joten mielellään rentoutui koko vartalo rapsutteluun ja hierontaan. Osa pennuista vinkui ja hyppi eivätkä olisi millään jaksaneet rauhoittua ja osa pennuista veteli tyytyväisenä lähes sikeitä lämpimässä iltapäivä auringossa :)

Hellyydenosoituksia koko pentusakille auringonpaisteessa
Sitten tehtiin kontaktiharjoituksia namilla sekä paikallaan, että liikkeessä. Välillä pienet leikit väliin ja pentua kovasti kehuen. Nera aika ahne koira, joten motivaatio on korkealla lihapullanpalasen toivossa. Sen kanssa on myös alusta asti tehty paljon ja näyttää  nauttivan ihmisten kanssa toimimisesta.

Sisällä hallissa tehtiin ihan luottamuksenkin takia muutamia muita aktivointitehtäviä, jalan yli ja ali kulkemista sekä kasia jalkojen välistä. Tommy päästi Neran taluttimenkin maahan ja Nera teki keskittyneesti Tommyn kanssa juttuja, vaikka pari karannutta pentuakin hallissa vähän juoksenteli.

Kasia jalkojen ympäri, hieno sesse
Lopussa tehtiin luoksetuloharjoitus ja Nera sai olla ensimmäinen koepentu. Hyvin tuli luokse, jopa niin lujaa, että myöhästyin valokuvan ottamisestakin ;D Puikkelista saakin siis myös säpäkän näköjään ;D

Luoksetuloa
 Ensi viikolla uusiksi sitten :)

Tässä vielä kuva uupuneesta pennusta matkalla kotiin (kuva otettu yhden sienireissun jälkeen mutta samalla tavalla se pilkki tälläkin kertaa) Uudet kokemukset ja aivotyöskentely kyllä väsyttää ;D

Pikku-Pilkkijä ;D
Huomenna onkin sitten jännä päivä...Roxylla ja Tommylla on meinaan koetilaisuus Helsingin Agility Urheilijoihin...Pitäkää peukkuja!!!